Vuosi sitten kun aloitin valmisteluni lähteäkseni Australian mantereelle, sukulaiset ja kaverit kyselivät kovasti minulta, milloin aloitan blogin pitämisen reissustani. Syynä tähän uteluun taisi olla Ghanan reissusta kirjoittamani mailit ja totta kai minun pitäisi jatkaa kirjoittelua tältäkin matkalta. Kuitenkin itseäni hieman vierastutti niin julkisen kirjoitelman pitäminen ja vaikka lupailinkin aloittaa blogin, niin jäi se kuitenkin tekemättä. Vuoden mittaan olen kuitenkin kypsytellyt ajatusta päässäni, jos sitten kuitenkin kokeilisin olisiko minusta bloggaajaksi? Vieläkin ajatus näin avoimesta kirjoittelusta tuntuu hieman epäilyttävältä, vaikka olisihan se mukavaa, kun kaukaisen Suomen rakkaat tietäisivät hieman enemmän elämästäni täällä toisella puolella maapalloa. Toinen syy blogin aloittamiselle on mielessäni ollut päiväkirjan pito. Tällä tavoin tulisi ainakin joitakin tapahtumia ja omia mietteitä kirjattua ylös ja koska en kuitenkaan ole koskaan ollut (useista yrityksistä huolimatta) oikein päiväkirjan kirjoittaja ihminen, voisi lukijat (siis äiti ja tädit) toimia positiivisena painostuksena tekstin tuottamiselle. Kuulostaako hyvältä? Hmmm, saapi nähdä.
Joten kokeillaan kuinka käy, saanko väännettyä juttua ja vielä kiinnostavampaa, kiinnostaako se ketään? Tämän varovaisen aloituksen jälkeen aloitan pohdiskelut pienen pääni syövereissä, kuinka lähden tästä etenemään tämän kanssa ja jätän teidät odottamaan henkeä pidätellen seuraavaa kirjoitelmaani.
Voi Tiina-rakas!
VastaaPoistaIhanaa! Tulin kuudeksi toihin ja tapojeni mukaan avasin facebookin, kun joka tapauksessa istun sen kahdeksan tunti nayttopaatetta tuijottaen. Sun paivityksesi blogista ja blogin teksi pelastivat aamuni! Enpa herannyt turhaan tanäkaan aamuna ennen kukonlaulua:)
Jatka vaan ahkerasti. Sun tekstisi on selkeaa ja tarinat mukavia:)
VOi hyvin
Kiti-Tati
Jatkoa odotellen....
VastaaPoistaEhdottomasti jatkat! Kuinka me muuten pysyttäis sun perässä ;)
VastaaPoista