Darwinissa olessamme tapasimme Mr. Grumpyn vanhan ystavan Fairy Godfatherin jolle Mr. Grumpy on ollut toissa nuorena poikana. Tama ystavyys alkoi jo yli kaksikymmenta vuotta sitten, kun nuori Mr. Grumpy oli mennyt paukuttamaan Fairy Godfatherin ovea ja ilmoittanut oven avaneelle Fairylle
"I wanna learn how to break in horses, give me a job!"
Fairyn vastaus oli ollut vain lyhyt ja tyly "No!! Go away!!" ja taman jalkeen han oli paiskannut oven kiinni nuoren kolttiaisen naaman edesta.
Seuraavana paivana nuori Grumpy oli saapunut uudestaan hakkaamaan Fairyn ovea ja sama sananvaihto oli kayty uudelleen; "I wanna learn how to break in horses, give me a job!"
"No! Go away!!" ja taas ovi oli paiskattu kiinni.
Nuori Grumpy ei kuitenkaan viela nain vahasta lannistunut, vaan saapui taas oven taakse seuraavana paivana. Ja taas seuraavana. Ja taas seuraavana. Ja niin edelleen, niin pitkaan etta Fairy Godfather sai tarpeekseen tasta kiusankappaleesta ja vihdoin ja viimein antoi Grumpylle toita. Ihan vain jotta han saisi vihdoin ja viimein nauttia aamupaiva paivaunistaan ilman etta joku tulee taas paukuttamaan ovea.
Ja tarinoita talta ajalta kun Grumpy teki toita Fairylle sain kuulla monen monituista kertaa. Kuinka vedonlyonnin paatteeksi oli ratsastettu hevonen paikalliseen pubiin sisalle hakemaan sille (siis hevoselle) tuopillinen olutta tai kenen vika oli kun Fairy oli mennyt ratsastamaan radalle ja unohtanut etta housun taskuissa oli iso nippu seteleita. Setelit olivat tietenkin tippuneet taskusta ja lennelleet pitkin poikin radalla, jonka seurauksena joka ikinen ratsastaja hanen perassaan oli hypannyt pois sen hetkisen ratsunsa kyydista ja alkanut jahdata taivaalta tippuvaa rahasadetta.
Mutta mitaan tai ketaan muuta ei muisteltu niin moneen otteeseen kuin Mailman Malonea. Nimen tama ruuna oli saanut yhdysvaltalaisen koripalloilijan Karl "Mailman" Malonen mukaan, 'because he always delivers'. Ja sen myos Mailman Malone teki. Nimittain kun tama ruuna paatti, etta ratsastaja tulee kyydista pois nyt, niin kenellakaan ei ollut enaa mahdollisuutta pysya selassa.
Pukittelun jalon taidon tama ruuna oli todellakin hionut huippuunsa. Eraan kerran Mr. Grumpy oli ratsastamassa Mailman Malonea pyoroaitauksessa karjasatulalla ja Mailman Malone oli laittanut parhaat temppunsa kehiin saadakseen nuoren Grumpyn pois kyydista. Tuohon aikaan nuori Grumpy harrasti myos rodeota, joten kaiken nakoisten ja kokoisten pukkikoneiden ratsastaminen oli tuonut loistavaa harjoitusta kyydissa pysymiseen ja sen takia han sinnittelikin pitkaan myos Mailman Malonen kyydissa. Mutta, lopulta myos han loysi itsensa istumasta maassa hiekan seassa. Tosin nuori Grumpy istui myos edelleen satulassa, molemmat jalat jalustimissa! Mailman Malone paitsi pukitti niin kovaa, etta nousi melkein pystysuoraan, mutta myos samalla veti itsensa etuosastaan niin suppuun, etta koko satula ratsastaja mukanaan oli luiskahtanut hevosen lapi!
Mailman Malonen hauskat tavat eivat tosin loppuneet vain ratsastajan tiputtamiseen. Nimittain kun ruuna oli saanut kyytilaisen maan kamaralle, koitti tama hevonen sen jalkeen hyokata kyseisen ratsastajan kimppuun. Hampaat irvessa, korvat pitkin niskaa painettuna ja etujaloilla huitoen ja iskien ruuna ajoi jokaisen tippuneen ensimmaisen aidan taakse pika vauhtia etsimaan turvaa hyokkaykselta. Mies tai nainen, nuori tai vanha, ei mitaan valia, Mailman Malone vihasi kaikkia.
Kuukausi toisensa peraan, Mailman Malone tiputti jokaisen haluamansa ratsastajan kyydistaan ja iski pukkikohtauksellaan arvaamattomasti milloin vain sattui ruunaa miellyttamaan. Hevonen paineli pukitellen pitkin autoteita tiputtaen ratsastajan asfaltille tai radalla tehdessaan kiitolaukka tyoskentelya pysahtyi kuin seinaan ja alkoi pukittamaan kuin paraskin villihevonen.
Fairy Godfather ja nuori Grumpy olivat kuitenkin lopulta saaneet Mailman Malonen startti valmiiksi ja kisoihin ja kisoissa Fairy oli kaynyt sanomassa porttipojille jotka lastaavat hevoset lahtoportteihin, etta alkaa missaan tapauksessa koittako taluttaa tata hevosta porttiin sisalle. Antakaa sen vain kavella itse sinne ja suljette portin sen perassa, silla jos joku koittaa sen sinne taluttaa, niin ei hyvaa seuraa.
Arvatkaa mita kavi? Tietenkin joku koitti taluttaa Mailman Malonen sisaan porttiin, jolloin hevonen oli hypannyt pystyyn, pyorahtanyt ympari ja lahtenyt latkimaan paikalta. Mennessaan Mailman Malone oli karistanut jockeyn kyydistaan ja lopulta paineli lapi laukkaradan aidoista ja havisi pusikkoon jattaen jalkeensa vain polypilven, holmistyneita porttipoikia ja kiukkuisen Fairy Godfatherin.
Kolme paivaa myohemmin hevonen oli loydetty seikkailemasta pusikosta, edelleen kisavermeet paallaan.
Uransa paattavat laukkahevoset ovat melkoisen kiistelyn aiheena taalla. Erinaiset jarjestot ja hyvaa tarkoittavat ihmiset kritisoivat jatkuvasti kuinka laukkaurheilun pitaisi tehda enemman ja enemman sijoittaakseen elakkeelle jaaneet laukkahevoset uudelle uralle ja uusiin koteihin. Tasta jatkuvasta valituksesta huolimatta, ettei laukkahevosten puolesta tehda tarpeeksi, oma kokemukseni on kuitenkin se etta suurin osa tapaamistani valmentajista haluaa saada omasta tallistaan uransa paattavat hevoset uuden elaman alkuun ja moni hevonen loytaa jo uuden omistajan ratsastajien ja muiden tallityontekijoiden joukosta. Hevosten lopettaminen on vaihtoehto enemmankin vain siina tapauksessa, kun heilla on aihetta epailla hevosen olevan vaarallinen ihmisille. Mika on vain jarkevaa ja vastuullista toimintaa minun mielestani.
Enta sitten kun on kyseessa Mailman Malonen kaltainen hevonen?
Mailman Malone oli kuitenkin yksi niista hevosista, joka teki pitkan, menestyneen ja maineikkaan uran laukkaratojen ulkopuolella. Vai mita luulet, voisiko enaa paljon parempaa rodeohevosta loytya?
