Tiinan Tiet: Northern Territory

Australian pohjoisterritorio on n. 4 kertaa Suomen kokoinen ja asukkaita koko territoriossa on vain noin 230 000. Eli vain hieman enemman kuin Tampereella. Darwinissa ja sen valittomassa laheisyydessa asuu kuta kuinkin 130 000 ihmista, joten tilaa taalla pitaisi riittaa kaikille.

Darwinin alue kuuluu trooppiseen ilmastovyohykkeeseen, eli sade- kuivakausi ovat ainoita vuodenajan vaihteluita taalla. Talla hetkella sadekausi lahestyy ja nyt eletaankin "build up" vaihdetta, eli lampotila on siina 35 asteen tienoilla ja ilmankosteus nousee nousemistaan koko ajan. Paivalla on melko tukalat olot valilla eika tuulinen saakaan auta mitaan; pieni tuulen vire tuntuu vain lampimalta lehman honkaykselta vasten kasvoja. Ilmastointi asunnoissa onkin aivan pakollinen. Vaikka se tekeekin olon (ainakin minulla) vahan tukkoiseksi ja tunkkaiseksi, niin turha kuvitellakaan etta nukkuminen ilman sita olisi mahdollista. Toinen ihana pelastus on uima-allas ja onneksi sellainen loytyy tilalta, mista saimme vuokattua itsellemme talon.

Ja joka kerta kun menen uimaan uima-altaaseen, tarkistan sen epaluuloisesti ennen veteen menoa krokotiilien varalta. Siitakin huolimatta, ettei tassa aivan naapurustossa ole yhtaan luonnon vesialueita mista niita voisi kompia ja siltikin, vaikka uima-altaan ymparilla on aita. Tarkistettava se on silti, joka kerta. Silla krokotiileja taalla riittaakin ja vuokra-isantamme kertoikin, kuinka viime vuosina on loytynyt krokotiileja sellaisistakin paikoista, missa niita ei ole ennen tavattu. Mukaan lukien uima-altaat. Syyna tahan on viime vuosien suuret sademaarat.

Australiankrokotiili

Krokotiileja loytyy kahta lajia (siis Australiasta). Australiankrokotiili ja suistokrokotiili. Australiankrokotiili on kooltaan pienempi, silla on myos kapeampi ja pidempi paa kuin suisto serkullaan. Se on varovaisempi luonteeltaan eika ole erityisen vaarallinen ihmiselle, mutta saattaa silti hyokata myos ihmisen kimppuun tilaisuuden tullessa. Useimmiten naista hyokkayksista aikuiset ihmiset ovat selvinneet hengissa, tosin vammoilta ei ole voinut valttya.

"Saltie"

Suistokrokotiili eli "saltie" onkin aivan toinen asia. Ne kasvavat monen metrin kokoiseksi eivatka pelkaa mitaan eika ketaan. Eika kannata antaa niiden nimen johtaa harhaan, silla nama krokotiilit nousevat myos jokia pitkin makeanveden alueille. Ne vahtivat omaa reviiriansa erittain mustasukkaisesti ja jos ihminen jaa saltien hampaisiin, on se menoa siina vaiheessa. Ne saattavat hyokkia myos veneiden kimppuun ja vasta pari paivaa sitten lehdessa oli juttu, kuinka yksi agressiivinen hairikko yksilo oli jouduttu tappamaan. Darwinin valittomasta laheisyydesta otetaan vuosittain kiinni 200 suistokrokotiilia, nama kiinniotetut yksilot sijoitetaan yleensa krokotiilifarmeille. Mutta mihinkaan rapakkoon tai latakkoon ei kannata menna kastelemaan varpaitaan, ellei se ole valvottu alue. Nama faktat opin kaydessani tutustumassa naihin mielenkiintoisiin otuksiin Crocodylus Parkissa.

Muutenkin joka toinen asia taalla tuntuu olevan tappavan vaarallista. Myrkkykaarmeita loytyy montaa eri lajia ja kuulemma yksi king brown snake asuukin taalla tilalla, majailee ilmeisesti yhden varastokontin alla. Kiva. Toissa paivana ajellessani toihin, oli yksi kaarme jaanyt auton alle keskella tieta. Tarkempaa lajin maaritysta en tieda, mutta niin iso kokoinen se oli, etta saikaytti vaikka itse istuin turvallisesti ison maasturin sisalla. Ja vaikka sen paa oli liiskaantunut tiehen. Meressa uiskentelee jonkin sortin meduusoja, tai mita lienee ovatkin, jotka ovat niin myrkyllisia, etta henki lahtee takuuvarmasti jos ne vain hipaiseekin ihoa. Nama siis kaikkien haiden ja muiden mahdollisten myrkkykalojen lisaksi. Tietenkin loytyy myrkyllisia hamahakkeja, mutta ne on kai jo ihan peruskauraa tassa joukossa? Jokainen pikku oppiainen joka eksyy talon sisalle saakin huolellisen suihkutuksen raidia niskaansa, ihan vain varmuuden vuoksi.

Mutta elkaa toki luulko etta valittaisin tai olisin jotenkin tyytymaton olooni taalla, ei toki! Jokainen paikallinen jonka tahan mennessa olen tavannut, on ollut erittain mukava, ystavallinen ja avulias. Ihmiset ovat rentoja ja aussilainen "no worries" asenne kukoistaa taalla. Melko mukavalta tuntuu myos iltaisin istuskella ulkona, shortsit jalassa ja hyvassa seurassa myohaan yohon. Jos tuuri kay tuolloin, niin joku kipaisee hakemaan kitaran ja viihdyttaa soittamalla ja laulamalla seka toivekonserttia etta oma tekemiaan kappaleita. Pimealla voi myos koittaa bongata "aavelintuja" jotka tulevat pihaan etsimaan ruokaa. Tama nimitys on aboriginaalien antama ja kuvaa lintua hyvin. Sen voi nahda pimeassa taskulampun valossa, mutta jos lintu kaantyy sivuttain haviaa se kokonaan nakyvista. Eika ole lainkaan hassumpaa istuskella aamulla kuistilla aamukahvia nauttien ja samalla seuraten eri kokoisten ja varisten kakaduparvien aamuruokailua pihamaalla.